Mata dureewwanii fi Malawwan:

• Hirmaattota:Walumaagalatti158 dhiirotaa fi dubartoota fayyaa qaban kanneen umuriin isaanii gidduu jiru20 fi waggaa 59qacaramanii turan. Tola ooltota seenaa yaalaa cimaa ykn yeroo dheeraa qaban, kanneen caalaa nyaatanGuyyaatti buna, shaayii, dhugaatii lallaafaa, fi dhugaatii alkoolii 500 ml, warra...torbanitti guyyaa lamaa ol dhugaatii alkoolii dhuga ture, kanneen kanaan dura yeroo hunda dabalata antioksidaantii fayyadamaa turanji’a sadii, namoota tamboo xuuxan, kanneen amala sochii qaamaa cimaa qaban, akkasumas kanneen sadarkaa fayyadama guyyaa guyyaa bishaan qulqullaa’e 500 - 2500 ml hin guunne keessaa baafamaniiru. Dhuma irrattis hirmaattonni ulaagaa guutan 41 garee bishaan haayidiroojiinii (n = 22) fi garee bishaan idilee (n = 19) keessatti akka tasaa ramadamaniiru. Haa ta’u malee, adeemsa qorannichaa keessatti hirmaattonni 2 garee bishaan haayidiroojiinii irraa, 1 ammoo garee bishaan idilee irraa addaan ba’aniiru. Dhumarratti, .20hirmaattoota garee bishaan haayidiroojiinii fi18garee bishaan idilee keessatti yaaliin gidduu seensaa torban 4 xumuran.
• Mala Gidduu-galeessa:Gareen bishaan haayidiroojiinii fayyadameBishaan haayidiroojiiniin badhaadhe liitira 1.5(haayidiroojiinii 0.753 ± 0.012 mg/l) guyyaa guyyaan yoo ta’u, gareen bishaan idilee bishaan idilee hamma walqixa ta’e dhuga ture. Hirmaattonni bishaan qaruuraa 500 ml keessatti erga bananii booda sa’aatii tokko keessatti xumuruu qabu turan. Buna, shaayii, dhugaatii lallaafaa fi dhugaatii alkoolii malee bishaan dabalataa kan biraa kan hin hayyamamne yoo ta’u, waliigalatti dhugaatii dabalataa kanaa guyyaatti 500 ml akka hin caalle to’atameera.

• Dandeettii Antioksidaantii fi Miidhaa Oksijiinii: Torban afur booda bishaan idilee fi bishaan haayidiroojiiniin badhaadhe dhuguun lamaan isaanii iyyuu dandeettii antioksidaantii baayoloojii seerumi (BAP) akka dabalu taasiseera. Uummata waliigalaa keessatti garee bishaan haayidiroojiinii fi garee bishaan idilee gidduutti garaagarummaan guddaan gama BAPn hin argamne. Haa ta’u malee, hirmaattoota waggaa 30 ol ta’aniif bishaan haayidiroojiinii dhuguun BAP baay’ee dabaluu fideera (p = 0.028). Garee dargaggoota (< waggaa 30) keessatti dhiibbaan guddaan bishaan haayidiroojiinii BAP irratti hin mul’anne (p = 0.534).
• Apoptosis Seelii Mononuclear Dhiiga Peripheral (PBMCs) fi Profaayilii Uummata Seelii Ittisa Dhiigaa:Bu’uura irratti, gareewwan lamaan gidduutti garaagarummaan guddaan baay’ina seelonni apoptotic dhiiga keessatti mul’atan hin argamne. Haa ta’u malee, yaaliin torban 4 booda, garee bishaan idilee wajjin walbira qabamee yoo ilaalamu, garee bishaan haayidiroojiinii keessatti pirooppoorshiniin PBMC apoptotic baay’ee gadi aanaa ture (p = 0.036). Kana malees, xiinxala saayitoomeetirii yaa’aatiin, baay’inni seelonni CD14+ garee bishaan haayidiroojiinii keessatti argaman hir’achuu isaa argameera.
• Xiinxala Tiraanskriiptoomii:Xiinxalli tartiiba RNA PBMCs tiraanskriiptoomii garee bishaan haayidiroojiinii fi garee bishaan idilee gidduutti garaagarummaan guddaan akka jiru agarsiise. Hunda caalaa, toora tiraanskriipshinii deebii inflammatory fi karaa mallattoo NF-κB garee bishaan haayidiroojiinii keessatti walqabate haalaan downregulated ture.